Miksi ihmeessä luon blogin keppihevoselle, jota en edes ole vielä nähnyt? Mutta se on minun. Se nimittäin odottaa postikuoreen tungettuna keittiöni pöydällä, toisella puolella kaupunkia.
Mutta tiedän, että se tamma on erityinen. Ensinnäkin, kaikki Sailan tekeleet ovat erikoislaatuisia, ja upeita. Mutta tämä hevonen ei ole mikätahansa Sailan tekele. Se on minun omani.
Ehkei se ole iisan tallin hienoin hevonen. Eikä edes skh foorumin hienoin myytävä. Itseasiassa, se oli ehkä jopa hiukan ylihintainen. Ja juuri äsken, löysin sitä paljon hienomman hevosen, joka oli myös huomattavasti halvempi.
Mutta tämä hevonen on minun, mikä tekee siitä minulle kaikista tärkeimmän.
Ihanaa, terkkuja Allille <3 ...
VastaaPoistaHih :) Tää alku nyt oli vähän tämmönen.
PoistaTerkut välitetty vieressä hörähtelevälle voikolle ;) taitaa tunnistaa ex-omistajansa.